3´Aniversário e outras estórias

Vou comecar pelas outras estórias...
Para quem é da zona de Aveiro está acostumado a encontrar uma padaria-pastelaria a cada esquina, fruto de anos e anos de emigracão para a Venezuela. Não é mau estar acostumado a pão fresco do dia e um lote vasto de cafés aberto os 7 dias da semana sempre com as suas joias de pastelaria, normalmente uns palmier, pasteis de nata, pasteis de tentúgal, e outros folhados...
Talvez por isso o que mais me custou na mudanca para Rovaniemi foi a falta deste tipo de estabelecimento (é um facto que a percentagem de finlandeses emigrados na Venezuela é minima).

Uns dias depois do "achamento" de Rovaniemi, encontrei por fim uma pastelaria ou konditoria, o seu nome é Walentina e tem estilo de casa-de-chá de uma qualquer fraternidade de avózinhas loucas por lacos, cortinas e tons de rosa e violeta. Como qualquer avósinha também tem uns horários bastante estrictos (às 17:00h já está na caminha).

Aínda assim, tinha pulla, algo que o meu dicionário traduz por pão-de-leite mas não tem muito que ver. Passei aì muuuiiiittttasss horas. Até as 17h.

Um certo dia não muito distante um Café galã e com pinta, conheceu uma bela Kirpputori rosada e volumptuosa e foram os dois dar uma fugida atras da moita (pensaikko) e o resultado foi uma boa mistura.

O Kauppayhtiö é um café-pastelaria-loja-de-artigos-em-segunda-mão com estilo de lanchonette dos anos 60. E abre ao domingo, maravilha...

Por fim um sitio com pulla e estilo (o café esse, é mau em todo lado). Penso que em breve terão uma bica por +- 2,5euros, pelo menos prometeram.

.:.

Hoje 02-04-06 é o nosso (meu e da Terhi, claro) terceiro aniversário...
Tantas coisas mudaram entretanto...
Fui um bonito dia de sol em Salamanca...

(A ideia era escrever um pouco mais agora, mas temos que sair.)

As fotografias são no Kauppayhtiö.

:)

--:nyt suomeksi:--
Kolmas vuosipäivä ja muita tarinoita

Aloitanpa muilla tarinoilla...
Aveirolaiset ovat tottuneet konditoria-leipomoihin joka kulmalla, seurausta vuosien Venezuelan muutto- ja paluuliikkeestä. Ei ole mitenkään huono juttu tottua tuoreeseen leipään ja laajaan tarjontaan avoimia kahviloita joka päivä, eikä niiden taidonnäytteisiin: palmierit, vanukasleivokset, Tentugalin-leivokset... Ehkä sen vuoksi eniten Rovaniemelle muutossa harmitti tällaisten paikkojen puute (suomalaisten määrähän Venezuelassa on vähäinen).

Pari päivää Rovaniemelle asettumisen jälkeen löysin konditorian (pastelaria) nimeltä Walentina, jonka on mummojen teepaikan tyylinen roosan ja violetin värisine verhoineen. Kuten mummoilla, paikalla on myös tiukka nukkumaanmenoaika kello viideltä.

Kuitenkin sain pullaa, joka portugalin sanakirjan mukaan käännetään pão-de-leite, mutta ei sillä ole paljon tekemistä maitoleivän kanssa. Vietin mooooonta tuntia Walentinassa, aina kello viiteen saakka.

Eräänä päivänä ei kovin kaukana täältä, tietty keikarimainen kahvila tutustui kauniiseen ja punastelevaan Kirpputoriin. He käväisivät pusikossa, ja tuloksena oli toimiva sekoitus.

Kauppayhtiö on 60-luvun lounaspaikan tyylinen kahvila-konditoria-antiikkiliike. Se on avoinna sunnuntaisin, ihme kyllä.

Vihdoinkin pullapaikka tyylillä (vaikka kahvi on pahaa joka paikassa). Uskon kuitenkin, että pian saadaan espressoa (bica) noin 2,5 eurolla, ainakin lupailevat.

.:.

Tänään 2.4.06 on meidän (minun ja Terhin, tietty) kolmas vuosipäivä.
Niin monta asiaa on muuttunut...
Se oli kaunis aurinkoinen päivä Salamancassa...

(Tarkoituksena oli kirjoittaa vähän enemmän, mutta pitää mennä.)
Valokuvat on Kauppayhtiöstä.

:)